Eilen syötiin pitkästä aikaa pannuvalmista siikaa, jonka kevyesti vehnäjauholla, suolalla ja sitruunapippurirouheella leivitin ja paistoin pannulla. Siian lisukkeena oli aikanaan Lidlin pastaviikoilta käteen tarttuneita mustekalan musteella värjättyjä mustia linguineja, jotka onnistuin kerrankin keittämään aivan täydellisen al denteksi, ja keittämisen jälkeen kostutin öljyllä, maustoin merisuolalla, kolmella puristetulla valkosipulinkynnellä ja persiljasilpulla. Hyvää tuli, ja musta pasta on aika kivan näköistä.



Jälkiruoaksi oli Monkeyfoodista kopioitua banaanijäätelöä, josta koko ruokablogistan on ilmeisesti innostunut, eikä syyttä: Uskomattoman hyvää, kermaisen pehmeää ja maukasta (no juu, tietysti banaanin makuista, mutta banaanihan on hyvää kuin mikä). Osan söimme au naturel, osaan valutin isänpäiväkakusta jäljelle jäänyttä sulatettua tummaa suklaata, jolloin siitä tuli herkullista stracciatellaa. Muualla on kokeiltu ilmeisesti ainakin kanelia, carob-jauhetta ja pähkinärouhetta ja piparkakkumaustetta. Ihan mahtavaa, ja tietysti yltiöterveellistä.

Niin, siitä ei valitettavasti jäänyt kuviin kuin nuollut kipot. Ei niistä sen enempää.

Tänään meidän perheessä juhlii isi, joka on suuri Hämis-fani. Hämis III dvd:llä tuli tietysti lahjaksi, ja kakku noudattelee samaa teemaa. Sokerikakun välissä on vuorotellen mansikka- ja puolukkahilloja pieneen määrään kermaa sekoitettuna, päällä kaulittu sininen marsipaanilevy ja suklaasta pursotettu hämiksen verkko asukkaineen. Reunoilla kermavaahtoa, ihan vaan groteskisti veitsellä vedellen. Kävisi kai myös myöhästyneeksi Halloween-kakuksi.



Hyvää isänpäivää muidenkin isille!